maanantai 11. marraskuuta 2013

Pieni eväsretki







Viikonloppu meni sisätiloissa flunssan vuoksi. Ääni palasi, nuha ja yskä jäi. Tänään oli pakko päästä jo ulos! Ja mikä ihaninta: aurinko paistoi!

Tytöt halusivat eväsretkelle, sehän sopi! Nautin niin luonnosta että pienet retket luonnonhelmaan sopii aina. Mies jäi sisälle sairastamaan, minä ja tytöt lähdimme ulos.

Aurinko, kaunis metsä, pelto, vesi. Iloiset lapset. Hengitin syvään. Ihanuus.

Kun kävelimme kotiinpäin, 4v leikki ratsastavansa hepalla polkua pitkin. Kysyin sitten minkä värinen hevonen sinulla on. Tyttö vastasi: " sateenkaaren värinen, jolla on sarvi. Ja se voi lentää minne vaan."
On tuo lapsuus vaan niin ihanaa, taianomaista aikaa. Mielikuvitusmaailma. Taito nauttia kaikesta.
Noista pienistä haluan ottaa mallia.

2 kommenttia:

  1. Karua marraskuun kauneutta olet kuvannut. Oikeastaan iha nättiä, kun katsoo sopivasta kulmasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se. Luonto on välillä aika karu, mutta aina kaunis.. <3

      Poista